Eilen omatoimitokoa ja tänään illalla aksaa

Eilen käytiin kentällä 'hang aroundina' ja laittelin sitten aikani kuluksi parkkipaikalle ruudun Dessille. Ajattelin että kai se täytyy vaan 'härkää sarvista' jne...että ei tästä muuten mihinkään päästä (ainakaan eteenpäin).

Keskelle laitoin kosketusalustan ajatuksella, että lähettelen Dessiä sinne sieltä sun täältä suunnasta ja heitän pallon perään. Ja kun D tuo pallon niin olen ruudussa lelun kanssa riehuttamassa tai vaihdan pallon namiin ja kehun kovasti.

Hmmm, muuten hyvä pläni, mutta Dessi ei tarjonnut muuta kuin sivullaoloa tai hyppi edessäni että "MITÄMITÄMITÄMITÄMITÄ!". Helpotin sillä että olin ihan ruudun vieressä, mutta kun en jaksanut odottaa, niin aloin 'käskyttää' sitä ruutuun. Sitten kyllä meni. Heitin perään pallon, joka oli mieluinen palkka ja kun toi minulle pallon, niin sai namin. Sitten taas uusi lähetys jne. Ei tosin päästy kuin ehkä 5m päähän vasta.

Sitten samaa Ringon kanssa. Voi että se on sitten tossa tokossa jotenkin niin paljon loogisempi. Sille kun sanoi että "tehdään ruutua" niin jo kohta alkaa etsiä tötsiä. Sitten lähetin ensin läheltä alustalle. "LÄPS!" oli tassu alustalla heti. Sitten vähän kauempaa 10m ja 20m ja 25m ja aina vaan poitsu juoksi ruutuun koskemaan alustaa. BYÄÄÄH! Voi Ringo, mikset voi osata seuraamista! Saisko nämä kaksi jotenkin sekoitettuua niin, että Desun into kontaktiin ja palkkautuvuus leluilla/pallolla/namilla tarttuisi Ringoon ja Ringon rauhallisuus ja loogisuus taas tarttuisi Dessiin.

Noh, jos tämä olisi helppoa....niin minulla olisi bc eikä ärrieri XD! (nyt tunnen kaikkien bc-ohjaajien vihaisen katseen niskassani ja kuulen korjaukset "että helposti oppii oikeat ja väärätkin", mutta oli ihan pakko päästä sanomaan ;P).

Sitten väliin agia ja kontakteja puomilla. Ringo hiippaili ja jäi seisomaan alastulon keskelle epävarmana että "no mitä se nyt haluaa???" ja  "miksei se juokse näyttämään mulle oikeaa kohtaa" ja"missä ne namialustat on???".
Kaveri tuli naksuttelemaan ja lainasi alustan, jolle laitettiin nami ihan alastulon eteen. Sitten osasi Ringokin mennä alas asti. Välillä jopa muistin odottaa 'nokkasua'. Muutamaan kohtuulliseen suoritukseen päätettiin se sessio (ennen kuin Marilta menee hermot ihan totaalisesti), lähetys putkeen ja sitten taas juomatauko koirille.

Sitten kaivoin takakontista tunnaripalikat ja päätin, että kun nyt kerran tehdään vaikeita asioita, niin otetaan tämä samaan konkurssiin. Laitoin pussista palikat ympyrään ja hieroin yhden oman. Sitten oman lähelle laitoin namipaloja, että nenä niin sanotusti käynnistyisi elikkäs aukeaisi käyttöön. Toimikin ihan mainiosti ja palikoille ryntääminen ja niiden roiskiminen ja heittely ympäriinsä lähes vältettiin. D mielestäni huomasi kyllä 'oman', mutta noutaminen ei toisella kerralla ihan toiminut. Ensin piti maistella muitakin. Ensimmäisellä kerralla taisi tuoda lopulta oman kun ehdotin kohdalla että "tuo"(...jota en siis sano missään kohtaa muuten vaan sanon  "etsi"....MUTTA KUN en jaksanut odottaa niin kauan ;)).

Sitten ajattelin että no Ringo osaa tämänkin varmaan tosta vaan, kun painelee jatkuvasti nenä maassa muutenkin. Mutta kas, mitenkäs sitä nyt osaisi, jos ei ole opetettu ;). R maisteli muutamaakin eikä tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä. Niinpä otin vaan luoksetulon sille ja palkkasin ja keräsin tavarat autoon ja suuntasin Puolariin loppulenkille.

Siellä olikin muuten täysin autiota, mutta pari bc-tokoilijaa vielä vaihtoi treenikuulumisiaan parkkiksella.

Onneksi muuten ei kohdattu maa-ampiaisia, koska tänään fb:stä luin, että seurakaverin koirien kimppuun oli käynyt aikas kiukkuinen lauma. Pitää muistaa pitää aina kyytablettipakkaus mukana noiden varalta.

No tämmöstä tällä kertaa. Nyt sitten agitreeneihin ja täytynee toivoa, että tämän päivän sateet on jo sataneet eikä kastuttaisi kovasti.

Tässä vielä kuva auringon heijastuksesta pilvissä toissaillalta kun ajelin epiksistä kotiinpäin.

Kehä1 Leppävaaraan päin

Näkymä kehä2:lta Turun motarille