Sitten mamma taas kysy että mitäs te seuraavaks haluatte tehdä ja mä mietin sekunnin ja heitin kyljelleni lattialle, että mä ainakin oon ihan kuollu. Sämpylä vaan nökötti ja mietti. Se on joskus sit niin hidas hämäläinen. Taas saatiin namia. Sämpylä tosin sai ihan vaan seisomisesta. Töökeetä lellimistä.
Sit mamma otti sen meidän kontaktin treenausaskelman ja käänsi sen ylösalasin. Mä kiipesin sinne samantien istumaan, koska mä heti tiesin että tää on se "kuppijutska". Taas sain namia. Sit mä tein sitä ainaski 10 kertaa peräkkäin eikä Sämpylä ehtiny tehdä siinä välissä mitään. Että se on hidas.
Sit mamma kyl otti mut syliin ja piti kiinni sillä aikaa kun toi Hämeen hitain yritti hiffata sitä kuppijuttua. Eihän se tietty osannu kaikkia jalkoja yhtäaikaa sinne pistää, vaan ensin etujalat ja sit käveli ulos ja jätti takajalat sinne. Mä olisin halunnu näyttää sille vähän mallia, mut mamma sano että anna Sämpylän nyt yrittää kanssa.
Sit mamma käänsi sen kupin taas oikeinpäin ja me tehtiin siinä kiipeemistä (2on) ja alakontaktiasentoja (2on2off). Mä oon ihan sikanopee noissa. Sämpyläkin kyl teki näitä, mut se on niin onnettoman hidas, että mä ehdin aina tunkee siihen ennen sitä. Hahaa.
Sit mammalta loppu namit ja käski meitä huilia. Mä menin sohvalle ja Sämpylä meni lelulaatikolle tonkimaan luukkeja. Sitten vähän myöhemmin Sämpylä meni siihen askelmalle seisomaan etujalat askelmalla ja odotti siinä että mamma huomais ja kyl se sit huomaskin. Se alko kovasti kehumaan ja riekuttamaan Sämpylää ja mä menin sit siihen kans kattomaan että saaks se tosta jotain namejakin. No ei saanu, ni en mäkään sit viittiny mennä jumppaamaan. Vähän katoin kyllä että on toi jätkä vähän tyhmä kun tekee ilman palkkaa hommia. Hohhoijaa.
Sit me vaan katottiin telkkaa loppuilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti