Voihan seuramestaruudet

Perjantaina oli AST:n epikset ja samalla seuran mestaruuskisat. Sää ei suosinut, joten osallistujia ei ollut kovin paljon. Mölleissä vähän enemmän kuin kisaavissa.

Minikisaavissa oli 4 osallistujaa, joista 3 AST:sta ja 1 ulkopuolinen. Ensimmäinen koirakko teki hyllyn, joten toisena radallelähtijänä ajattelin, että jos tulos tehdään niin päästään palkinnoille (miten niin ahne).

Rataa ei ole valitettavasti diginä, mutta se oli tosi kiva (joku tuntematon tuomari KKK:sta) ja tutustumisessa ajattelin, että tästä voidaan kyllä ihan realistisesti tehdä nollalla ratavirheelläkin tulos. Alku meni hyvin. Hyppy - putken kauemmaiseen päähän, hyppy - takaa hyppy ja puomille. Tähän asti hyvin. Puomin alakontaktilta 5, sitten hyppy - takaa hyppy ja putkeen (puomin ali). Vienti putkeen oli tehtävä ajatuksen kanssa ettei karannut puomille takaisin. Sitten hyppy (valssi) ja haku kepeille....kepikepikepi joka hyvin ja josta taas yhteen putkeen, puolivalssi-hyppy, hyppy ja Aalle. Ja sitten koska ei jaksanut tulla alas asti, niin jäsen-R loikkasi toooodella korkealta jo alas. Voehan rähmä! Yleisö vallan kohahti ja joku kuului sanovan, että "voiko noin pienetkin koirat hypätä noin korkealta alas". Juu - kyllä voi.

Olin ajatellut jättää sen Aan alle odottamaan että ehdin sijoittua muurille ja vekata hypylle, josta vetää taas putken kauempaan päähän, mutta eihän se sitten onnistunutkaan. JOtenkin siitä kohelsin sinne putkelle asti ja pelastelin ettei vaan saataisi hyllyä, koska järkevä ihminenhän olisi Aan jälkeen ottanut uudestaan kontaktit ja kouluttanut loppuradan, mutta kun ei voinut. Hmph.

Sitten putkesta vielä hyppy sitten seuraava takaa, siihen saksalainen ja viimeinen hyppy. Voi että ei kumpikaan meistä jaksanut juosta, mutta onneksi joku kannusti katsomosta että "juokse, juokse". Oliskohan ollut Shanti tai Hannele :D. No se siivitti tsemppaamaan vielä ne viimeiset metrit. Tällä suorituksella siis oltiin kolmansia (radalta 10 ja yliaikaa ainakin 4 sek).

Päästiin siis minien palkinnoille, mutta sitten päästiin vielä seuramestaruuksien minikisaavien palkintopallille 2 tilalle XD. Kotiinviemisinä oli 2 ruokapussia ja tikkuluukit sekä vinkupallo.

Mutta oli jotenkin puusta pudonnut olo, kun oltiin harjoiteltu kontakteja varmaan 3-4 viikkoa aika ahkerasti ja sitten Sämpylä tekee noin. HÖH. Kyllä loppui motivaatio siihen paikkaan. Ja me kun oltiin ruokailujenkin yhteydessä otettu 2on2offia. Pah.

Dessi ei kisannut.

Eilen sitten käppäiltiin kaverimme Mauri-mäyräkoiran kanssa Puolarissa ja Dessi sai hauskoja juoksuhepuleita jälleen. Laura otti kuviakin joissa yhden sun toisen korvat ja kielet heiluu töppöjalkojen tömistessä nurmikenttään :D.

Lauantai-ilta vietettiin seesteisesti pihakynttilöiden loisteessa sekä juustotarjottimen ääressä Afrikan tähteä pelaten ja katsottiin kun Mauri, Dessi ja RIngo petailivat sopivat nukkupaikat ja alkoivat kuorsata. Sen verran ilta venyi, että sunnuntai on mennyt aika tavalla pelastusarmeijalle.

Marian ja koirien kanssa sentään selvittiin kentälle treenaamaan, mutta ei ollut puhtia Ringossakaan jos ei ollut ohjaajassakaan. Tehtiin kisarata uudemman kerran ja vähän kontakteja viilaten. Sitten Desukin sai tehdä vähän putkia ja Maria treenasi Dimman ja Yran kanssa. Lopuksi Puolariin jäähkälle ja sitten kotiin "koomailemaan".

Sunnuntain sää oli kyllä aivan mahtava. Ihan kesä! Ja vähän harmitti, ettei jaksanut hyödyntää sitä ahkeroimalla kukkapenkkien siirtoprojektien parissa. No keinuteltiin sentään Desun kanssa vähän keinussa. Epätoivo meinaa kyllä iskeä, kun en osaa päättää järjestyksiä penkkeihin. Pian se on kuitenkin keksittävä, jos meinaa ehtiä juurtumaan ennen syksyn tuloa.

PS: mietin josko tuosta Maurin makeasta myös luopuisin ja tekisin sellaisen jokseenkin selkeän layoutin pihalle ensi kesäksi. Nyt se reuhotti ihan liikaa ja peitti jo polunkin. Jos tyytyisi kuitenkin vain köynnöksiin.

Huomenna sitten tokoa illalla ja auto huoltoon aamulla. Toivotaan ettei tule ylläreitä.